Puutarhalajeja jotka
viihtyvät puolivilleinäkin

VILLIVIHANNEKSET

Pelto- eli rantaminttu

Aromi on pehmeämpi kuin viljellyissä minttulajikkeissa. Hyvä mauste esim. liharuuassa, omenahillossa.

Rantaminttu antaa teehen hyvän maun. Kuivattuna sitä käytettiin ennen vaatteiden välissä.

Pujo eli maruna

Liharuuat, hanhenliha

Kangasajuruoho

Kansanlääkinnässä tärkeä. Mausteeksi kuten timjami. Sopii hyvin perunan, kalan ja lihan kanssa, salaatteihin. Hyvänmakuinen teekasvi.

Kumina

Kumina on varhain ihmisen seuralaisena tänne kulkeutunut arkeofyytti. Kuminaa vietiin 1800-luvulla Suomesta ja sen keruu tarjosi maaseudun väestölle lisätuloja. Pohjoismaissa sitä on kerätty luonnosta mm. leivän mausteeksi piristämään kevättalvien ankeaa ruokapöytää. Norjalaisten kansallisruokiin kuuluu kuminakeitto, jossa on lihalientä, perunaa ja hienoksi silputtuja kuminanlehtiä.

Kuminansiemenet vaikuttavat edullisesti ruuansulatukseen.

AhonAlun kumina on peräisin vanhan maalaistalon pihasta, joko luonnonkanta tai viljelyjäänne.

Annemarta Borgenin kirjassa on herkullisia kuminareseptejä!

Suomyrtti

Käytetty humalan korvikkeena. Suomyrtin lehdistä on tehty likööriä. Suomyrttiä on käytetty rohtona ja sillä on myös torjuttu koita ja syöpäläisiä

Nokkonen

Nokkonen oli 1700-luvulle asti Pohjoismaissa tärkeä kangaskasvi, jota viljeltiin. Siitä tehty kangas oli kuin puuvillan ja pellavan välimuoto, joka pehmeänä sopi alusvaatteisiin. Myös kalaverkot tehtiin nokkosesta ennekuin muut materiaalit tulivat käyttöön. Vielä ennen sotia maataloudessa saatettiin käyttää ”poltikaissäkkejä”.

Nokkosesta on paljon hyviä ruokaohjeita. Parhaita lienee kevätkesän nokkoskeitto.

Väinönputki

Väinönputki kuuluu luonnonvaraiseen Pohjolan kasvistoon, mutta sitä on viljelty jo varhain. Norjassa väinönputkea viljeltiin viikinkiaikana ja sieltä sen epäillään levinneen luostarilaitoksen välityksellä etelään päin. Aromaattisena kasvina se on mm. Chartreuse-liköörin ja vermutin mauste.

Lapissa se oli tärkeä vitamiinipitoinen kevätvihannes.

Väinönputkisima: ainekset sitruuna, väinönputken nuoret versot ja varret, sokeri ja hiiva. Hienon makuinen kevätjuoma.

Keväinen jäädyke: kermaa, rahkaa, kiehautettua väinönputkea, sokeria.

Voikukka

Nuoria lehtiä voi poimia salaattiin. Voikukkakasvuston voi peittää ja poimia sitten rapeita vaaleita versoja kuten sikurisalaattia. Kitkeryys vaihtelee, joten kannattaa yrittää löytää miedonmakuisia yksilöitä. Varjossa kasvavat lehdet ovat pehmeimpiä.

Voikukkaviini on hieno juoma.

Mäkimeirami

Kasvaa harvinaisena Etelä-Suomessa.

Vaatimaton, todella monikäyttöinen keittiökasvi. Nuoria latvoja saa poimia surutta salaattiin jo toukokuussa.

AhonAlun kanta on kasvanut samalla aurinkoisella paikalla ehkä 15 vuotta osoittamatta minkäänlaista heikkouden merkkiä. Kukinnan aikana siinä vierailee paljon perhosia.

Siankärsämö

Tärkeä entisajan lääkekasvi, jota käytettiin haavojen hoidossa (roomalaisten sotilasyrtti, jota jokaisella oli mukana).

Siankärsämötee tuntuu talvi-iltoina virkistävältä.

Siankärsämöstä ja suopursusta voi tehdä hyväntuoksuisia kuivakimppuja, joita voi laittaa koinsuojaksi vaatehuoneeseen..

Rautavaara:

Tuoksumaratti (Asperula odorata)

Yksi ”Maitrank”-juoman mausteista

Ahopukinjuuri

Nuoret lehdet ruokiin. Juuri käy esim. keittovihannekseksi

Vuohenkello

Juuret käyttökelpoisia keväällä

Suolaheinät

hyviä salaatissa

Käenkaali

Sopii salaatin mausteeksi

Maitohorsma

Nuoret lehdet salaattiin. Nuoret varret parsan tavoin.

Ruohosipuli ja litulaukka

Salaattikasveja

Merikaali

Leskenlehti

Lehtiä voi käyttää kääryleinä, täytteeksi ryynejä, lihaa, sieniä yms.

Takiainen

Nuoria lehtiruoteja voi syödä keitettynä suolavedessä.

Valkoapila

Kukat hyviä teeksi kuivattuina.

Mesiangervo

Nuoret lehdet hyvää teeainesta.

Kukinnot ovat hunajan makuisia teejuomassa. Kerää nuoria kukintoja, kuivaa nopeasti varjossa. Sekoita vaikka mustaan tai minttu teehen talvella.

Aho- ja keltamatara

Hyväntuoksuisia kuivattuina, esim tuoksupusseihin. Tärkeitä värikasveja

Kyläkellukka

Juurakko on neilikantuoksuinen, on käytetty mausteena.

Pujo (Artemisia vulgaris)

Lihanmauste (käytetty mm. hanhenlihassa)

Tulikukka

Kukat kerätään teehen

Kamomilla

Monipuolinen hyötykasvi. Teeksi, ihonhoitoon.

Ahomansikka

Parhaita teeaineksia (lehdet)

Mustikka

Lehdet teeksi

Mesimarja

-”-

Mustaviinimarja

-”-

Vadelma

-”-

Kanerva

Kukkalatvat ovat hyviä teeksi, maku hunajaan vivahtava. Hyvä iltatee, rauhoittava.

Unikot

Siemenet leivontaan.

Pukinparta

Juuri oli Linne`n mielestä yksi parhaista Pohjolan ruokakasveista. Sitä voi paahtaa, keittää jne.

Sikoangervo

Sikoangervo oli tärkeä rautakauden hyötykasvi.

Pähkämö, ketohanhikki

Juuria voi syödä keitettyinä.

Keväisiä salaattikasveja:

Vuohenputki, poimulehti,

maahumala, voikukka,

keto-orvokki (kukat), mustaviinimarjan silmut.

Poimitaan nuoria lehtiä puhtaista kasvupaikoista. Nämä kaikki sopivat hyvin tomaatin, sipulin ja kaalin lisukkeeksi.

Kuvassa: maahumala