VILLIVIHANNEKSET |
|
|
|
|
|
Pelto- eli rantaminttu |
Aromi on pehmeämpi kuin viljellyissä minttulajikkeissa. Hyvä mauste esim. liharuuassa, omenahillossa.
Rantaminttu antaa teehen hyvän maun. Kuivattuna sitä käytettiin ennen vaatteiden välissä. |
|
Pujo eli maruna |
Liharuuat, hanhenliha |
|
Kangasajuruoho |
Kansanlääkinnässä tärkeä. Mausteeksi kuten timjami. Sopii hyvin perunan, kalan ja lihan kanssa, salaatteihin. Hyvänmakuinen teekasvi. |
![](/Thymus.serpyllum.pieni.JPG) |
Kumina |
Kumina on varhain ihmisen seuralaisena tänne kulkeutunut arkeofyytti. Kuminaa vietiin 1800-luvulla Suomesta ja sen keruu tarjosi maaseudun väestölle lisätuloja. Pohjoismaissa sitä on kerätty luonnosta mm. leivän mausteeksi piristämään kevättalvien ankeaa ruokapöytää. Norjalaisten kansallisruokiin kuuluu kuminakeitto, jossa on lihalientä, perunaa ja hienoksi silputtuja kuminanlehtiä.
Kuminansiemenet vaikuttavat edullisesti ruuansulatukseen.
AhonAlun kumina on peräisin vanhan maalaistalon pihasta, joko luonnonkanta tai viljelyjäänne.
Annemarta Borgenin kirjassa on herkullisia kuminareseptejä! |
![](/Carum.carvi.pieni.JPG) |
Suomyrtti |
Käytetty humalan korvikkeena. Suomyrtin lehdistä on tehty likööriä. Suomyrttiä on käytetty rohtona ja sillä on myös torjuttu koita ja syöpäläisiä |
|
Nokkonen |
Nokkonen oli 1700-luvulle asti Pohjoismaissa tärkeä kangaskasvi, jota viljeltiin. Siitä tehty kangas oli kuin puuvillan ja pellavan välimuoto, joka pehmeänä sopi alusvaatteisiin. Myös kalaverkot tehtiin nokkosesta ennekuin muut materiaalit tulivat käyttöön. Vielä ennen sotia maataloudessa saatettiin käyttää poltikaissäkkejä.
Nokkosesta on paljon hyviä ruokaohjeita. Parhaita lienee kevätkesän nokkoskeitto. |
|
Väinönputki |
Väinönputki kuuluu luonnonvaraiseen Pohjolan kasvistoon, mutta sitä on viljelty jo varhain. Norjassa väinönputkea viljeltiin viikinkiaikana ja sieltä sen epäillään levinneen luostarilaitoksen välityksellä etelään päin. Aromaattisena kasvina se on mm. Chartreuse-liköörin ja vermutin mauste.
Lapissa se oli tärkeä vitamiinipitoinen kevätvihannes.
Väinönputkisima: ainekset sitruuna, väinönputken nuoret versot ja varret, sokeri ja hiiva. Hienon makuinen kevätjuoma.
Keväinen jäädyke: kermaa, rahkaa, kiehautettua väinönputkea, sokeria. |
|
Voikukka |
Nuoria lehtiä voi poimia salaattiin. Voikukkakasvuston voi peittää ja poimia sitten rapeita vaaleita versoja kuten sikurisalaattia. Kitkeryys vaihtelee, joten kannattaa yrittää löytää miedonmakuisia yksilöitä. Varjossa kasvavat lehdet ovat pehmeimpiä.
Voikukkaviini on hieno juoma. |
![](/pikkukuvat/sivunylareunaan1.jpg) |
Mäkimeirami |
Kasvaa harvinaisena Etelä-Suomessa.
Vaatimaton, todella monikäyttöinen keittiökasvi. Nuoria latvoja saa poimia surutta salaattiin jo toukokuussa.
AhonAlun kanta on kasvanut samalla aurinkoisella paikalla ehkä 15 vuotta osoittamatta minkäänlaista heikkouden merkkiä. Kukinnan aikana siinä vierailee paljon perhosia. |
|
Siankärsämö |
Tärkeä entisajan lääkekasvi, jota käytettiin haavojen hoidossa (roomalaisten sotilasyrtti, jota jokaisella oli mukana).
Siankärsämötee tuntuu talvi-iltoina virkistävältä.
Siankärsämöstä ja suopursusta voi tehdä hyväntuoksuisia kuivakimppuja, joita voi laittaa koinsuojaksi vaatehuoneeseen.. |
|
Rautavaara: |
|
|
Tuoksumaratti (Asperula odorata) |
Yksi Maitrank-juoman mausteista |
|
Ahopukinjuuri |
Nuoret lehdet ruokiin. Juuri käy esim. keittovihannekseksi |
![](/Pimpinella.saxifraga.pieni.jpg) |
Vuohenkello
|
Juuret käyttökelpoisia keväällä |
|
Suolaheinät |
hyviä salaatissa |
![](/pikkukuvat/suolaheinakeiju.jpg) |
Käenkaali |
Sopii salaatin mausteeksi |
|
Maitohorsma |
Nuoret lehdet salaattiin. Nuoret varret parsan tavoin. |
|
Ruohosipuli ja litulaukka |
Salaattikasveja |
|
Merikaali |
Merikaalia on viljelty ruokakasvina |
|
Leskenlehti |
Lehtiä voi käyttää kääryleinä, täytteeksi ryynejä, lihaa, sieniä yms. |
|
Takiainen |
Nuoria lehtiruoteja voi syödä keitettynä suolavedessä. |
![](/Arctium.pieni.JPG) |
Valkoapila |
Kukat hyviä teeksi kuivattuina. |
![](/Trifoloium.repens.pieni.JPG) |
Mesiangervo |
Nuoret lehdet hyvää teeainesta.
Kukinnot ovat hunajan makuisia teejuomassa. Kerää nuoria kukintoja, kuivaa nopeasti varjossa. Sekoita vaikka mustaan tai minttu teehen talvella. |
![](/Filipendula.ulmaria.pieni.JPG) |
Aho- ja keltamatara |
Hyväntuoksuisia kuivattuina, esim tuoksupusseihin. Tärkeitä värikasveja |
![](/Galium.verum.pieni.JPG) |
Kyläkellukka |
Juurakko on neilikantuoksuinen, on käytetty mausteena. |
|
Pujo (Artemisia vulgaris) |
Lihanmauste (käytetty mm. hanhenlihassa) |
|
Tulikukka |
Kukat kerätään teehen |
|
Kamomilla |
Monipuolinen hyötykasvi. Teeksi, ihonhoitoon. |
|
Ahomansikka |
Parhaita teeaineksia (lehdet) |
![](/pikkukuvat/ahomansikka.jpg) |
Mustikka |
Lehdet teeksi |
|
Mesimarja |
-- |
|
Mustaviinimarja |
-- |
|
Vadelma |
-- |
|
Kanerva |
Kukkalatvat ovat hyviä teeksi, maku hunajaan vivahtava. Hyvä iltatee, rauhoittava. |
|
Unikot |
Siemenet leivontaan. |
![](/pikkukuvat/unikko,lude.jpg) |
Pukinparta |
Juuri oli Linne`n mielestä yksi parhaista Pohjolan ruokakasveista. Sitä voi paahtaa, keittää jne. |
![](/Tragopogon.pratensis.pieni.JPG) |
Sikoangervo |
Sikoangervo oli tärkeä rautakauden hyötykasvi. |
![](/Filipendula.vulgaris.pieni.JPG) |
Pähkämö, ketohanhikki |
Juuria voi syödä keitettyinä. |
|
Keväisiä salaattikasveja:
Vuohenputki, poimulehti,
maahumala, voikukka,
keto-orvokki (kukat), mustaviinimarjan silmut. |
Poimitaan nuoria lehtiä puhtaista kasvupaikoista. Nämä kaikki sopivat hyvin tomaatin, sipulin ja kaalin lisukkeeksi.
Kuvassa: maahumala |
|