AhonAlku
SIEMENLUETTELO
Kukat
Heinät
LAJIKUVAUKSET
Kukat
Heinät
Erilaisten
kasvupaikkojen
lajeja
Pihan kukkaniitty
Tienvarren niitty
Perinnemaisema
KYLVÖOHJEITA
Kukkaniitty
Usein kysytyt
ja vastatut
AhonAlun
Siemenseokset
Ota yhteyttä

AHONALUN
vastauksia asiakkaiden kysymyksiin

Aiheet

 
Vanha pelto niityksi
Kevyt maalaji
Rehevä maalaji
Savimaa
Metsäpohja
Kylmäkäsittely
Kylvöaika
Itävyyden säilyminen
Yrttejä laitumelle
Pihan matala kasvusto
Heinät valtaavat
Hulevesikasveja
Keltasauramo
Kattokasvillisuus
Jyrkkä penkka

Vanhan pellon niitty

Monien kysymys koskee niityn perustamista vanhalle pellolle.
Vanha peltomaa on haastava kohde!
Viljelysmaassa on aina vanha siemenpankki, joka  tuottaa kasveja loputtomiin.

Kokemus omilta viljelyksiltämme:

AhonAlun Koeniityt kylvettiin vanhaan heinäpeltoon kahteenkin kertaan. Ensimmäisellä kerralla ne onnistuivat oikein hyvin, tosin kasvit olivat aika reheviä. Sitä ennen pelto oli ollut tiheän heinän peitossa monia vuosia eikä satoa ollut korjattu. Rikkaruohoja oli siis melko vähän maan pintakerroksessa.

Sitten maan pinta rikkoutui syvemmältä, kun alueelle kaivettiin maalämpöputkia. Pelto tasattiin uudelleen ja kylvettiin taas niittykasveja. Ne kasvoivat hyvin, mutta nyt tilanne oli muuttunut. Maan siemenpankki ehti edelle – loppukesällä pellossa kasvoi sankka puna-apila, joka lakosi toisten kasvien päälle. Olisikohan puna-apilaa viljelty pellossa vuosikymmeniä sitten? Lisäksi tuli voikukkaa, saunakukkaa, valvattia ja ohdaketta laikkuina.

Pelto kynnettiin ja tasattiin. Jatkossa sitä on aikomus hoitaa niittämällä ja katsoa mitä maasta nousee. Viljelmiemme jäljiltä on odotettavissa että myös kukkia ilmaantuu.

Pellon kunnostuksessa huomioitavaa:

-Syväjuuriset ohdakkeet, maitohorsma, valvatti, juolavehnä ym. eivät kuole pelkällä niitolla.
-Jos maa on paljaana kesäaikaan, ympäristöstä tulee lentäviä siemeniä ( esim. voikukka, valvatti, jotkut puut). Ne itävät paljaaksi jääneellä maalla samana kesänä. Pintamaa on harattava (matalaan) ennen kylvöä.
-Kesän ja  talven olosuhteet eri vuosina vaikuttavat lajien menestymiseen. Kuivina kesinä näyttäisi tulevan paljon tilaa taimille, sateet lisäävät ainakin heinien kasvua.

Peltomaan rikkaruohojen torjuntakeinoja:
-kesannointi ja toistuva äestys 1 kesän ajan
-niitto (useamman kerran kesässä), niittojätteen keruu pois
-laidunnus
-torjunta-aineet

Kysely: vanha pelto

Pelto ollut monenlaisessa käytössä aina heinäpellosta perunapeltoon ja kasvimaahan. On paikalla laidunnettukin. Ravinteikasta ruokamultaa n. metri hiekkamaan päällä.
Paikalla kasvaa vadelmaa ,koivua ja leppää omana saarekkeenaan. Vallalla on maitohorsma ja on myös pieni alue pietaryrttiä. Lisäksi koiran- ja ukonputkia.
Tavoitteena perhoskukkia ja heiniä. Hoidettaisiin niittämällä. Koneellista maanmuokkausta ei haluta tehdä.

Vastaus

Suurruohokasvuston muuttaminen sieväksi pihaniityksi on pitkä ja työläs, usein
mahdotonkin tehtävä. Kohteenne ei taida kuitenkaan olla vaikeimmasta päästä,
koska alue on viettävää ja siitä johtuen enintään tuorepohjainen. Jos vallitsevat
suurruohot saadaan poistettua, alueesta saattaa tulla monilajinen
perhosniitty.
Vaihtoehtoja:
1. Aitaa alue lampaita tai nautoja (isoja/pieniä, nuoria/vanhoja) varten, laidunna
heinäkuun loppuun ja katso, mitä maasta kasvaa luonnostaan tai täydennä
haluamallasi siemenlajistolla. Laidunna ainakin vielä seuraava alkukesä. Laiduntamiseen
voi palata myöhemminkin.

2. Ruiskuta reppuruiskulla haluamasi kasvustot keskikesällä, odota kolme viikkoa,
niitä ja korjaa kulottunut kasvusto pois. Haravoi paljastunutta maan pintaa hieman rikki
ja odota, mitä maasta kasvaa luonnostaan tai kylvä siemenet.

3. Hävitä näännyttämällä eli niittämällä 3-4-viikon välein valitsemasi kasvustot, vähintään
kahden, todennäköisesti ainakin kolmen vuoden aikana kunnes ne ovat
kuolleet  ja toimi kuten kohdassa 2.

Kesien sademäärä on tärkein tekijä, joka vaikuttaa käsittelyn tehokkuuteen. Yhden erittäin kuivan
kesän jälkeen kasvusto saattaa olla täydellisesti muuttunut, kun taas perättäisinä märkinä
kesinä ei välttämättä tapahdu paljonkaan pysyviä muutuoksia.

Alueelle sopii monilajinen seos, myös puutarha perennoja ja pensaita (perhosten saamiseksi).

Kylväminen on helppo suorittaa sekoittamalla siemenet ensin runsaaseen hiekkamäärään. Yksityiskohtaiset
kylvöohjeet löytyvät sivuiltamme.

Kevyt maalaji

Kysely:
luiska kaivuumaista
Kohde on luiska, joka avautuu länteen, mutta paikoin on puita varjostamassa.
Luiska on pääosin melko läpäisevä, mm. vanhoja hiekkalaatikon pohjia ja karkeita kaivuumaita.
Millaista siemenseosta ehdotatte?

Vastaus
Jos maa on köyhäravinteista, lähtökohdat ovat melko hyvät. Omista kylvöistämme ovat parhaiten menestyneet juuri kuoritulle moreenimaalle tehdyt.
Ohut multakerros tosin voi olla hyväksi taimettumisvaiheessa monille lajeille.
Harvaan kylvetty heinä on myös tällaisella paikalla hyvä taimien kannalta, koska se sitoo kosteutta ja antaa suojaa. Lampaan nata tai jäykkänata olisivat sopivia. Niitä löytyy myös puutarhaliikkeestä.
Myös metsälauha voisi menestyä, sen siementä on meillä. Onko sitä lähiympäristössä? Se on tosin melko korkea.
Sopivia seoksia olisivat varmaan Perhosniitty kuivalle maalle, Ketoseos tai Maisemaseos. Voitte ottaa yhtä tai muutamaa seosta. Jos paikalla on kiviä tai kalliota, voi kylvää Kallioketoa. Jos paikka on ihan hiekkanummen pohjaa, Hiekkaharju-seos on myös sopiva.

Rehevä maalaji

Kysely: savinen rinnemaa
Kohde on itärinne, jossa kasvaa tällä hetkellä ainoastaan koiranputkea useiden satojen neliöiden laajuisella alueella. Niitin pari viikkoa sitten koiranputket viikatteella pois, ja alta paljastui miltei paljas savimaa. Poistin niittojätteet alueelta, jotta ne eivät jäisi ravitsemaan maata. Koiranputkien tilalle haluaisin jotakin matalampaa ja monipuolisempaa, kuitenkin luonnonmukaisen tyyppistä kasvistoa.
Mikä siemenseos sopisi mielestänne kuvaamaani paikkaan parhaiten?
Voiko siemenet kylvää rinteeseen jo syksyllä? Vai kannattaisiko antaa koiranputkien nousta ensi kesänä ja taas niittää?
Entä pitääkö alueelle levittää jotain maa-ainesta, vai riittääkö pinnan raaputtaminen rautaharavalla?

Vastaus
Koiranputken vahvuus on syvä, haarautuva juuri, josta se  nousee aina uudelleen. Toinen yhtä voimakas kasvi on vuohenputki, jonka monihaarainen maavarsi lähtee kasvamaan pienistäkin palasista.
Koiranputkea voi yrittää hävittää niitolla ja / tai myrkyttämällä. Oman kokemuksemme mukaan koiranputkikasvusto hävisi omenapuiden alta kun aluetta alettiin niittää säännöllisesti.

Kylvö pitäisi päästä tekemään paljaan maan pintaan - syksy on hyvä aika. Jos kylvää syksyllä, voi aluetta niittää vielä seuraavana kevätkesänä.

Maan pinnan kuoriminenkin on mahdollista, mutta kallista.
Paikka vaikuttaa hyvin ravinteiselta, lehtomaiselta. Ehdottaisin Puistoniitty-seosta. Vanhat perennat kuten illakko, lehtoängelmä ym. sopisivat myös. Lajistosta tulisi silloin korkeampi ja ehkä rehevämpi, mutta ajatuksena on yrittää kasvattaa sellaisia lajeja, jotka pärjäisivät rehevästä maasta nouseville siemenpankki- lajeille.

 

Kysely: savimaa
Kesämökin pihan maa on kovaa savea ja on juuri tasattu, eli pinta on paljasta savea ( voiko vielä kylvää)?

Vastaus
Kylvää voi niin kauan kuin maa on sula. Syksyllä voi olla vaarana että maa jäätyy ja siemenet lähtevät liikkeelle sateen mukana. Kannattaisi varmaan käyttää kylvöjatkeena hiekkaa tai multaa (runsaasti). Se auttaisi siemeniä pysymään paikallaan. Keväällä savi kuivuu liian nopeasti.
Jos haluatte ihan matalan kasvuston, Pihapolku-seos olisi sopiva. Siinä ei ole värikkäitä kukkia.

Kasteniityn kukat ovat ravinteista ja kuivuudesta riippuen 30-40 cm korkeita. Savimaan kasveista on luettelo kohdassa Erilaisten kasvupaikkojen kasveja.

Kukkia metsäpohjalle, puiden alle

Kysely:
mitä kasveja mäntyjen alle?

Vastaus
Kannattaa hakea ideoita ympäröivästä luonnosta.
Heinistä tulee mieleen metsälauha. Se itää hyvin, lehdistö on matala ja ilmavat kukinnot ovat pystyssä loppukesään asti. Meillä on metsälauhan siementä saatavilla.
Kielo muodostaa peittäviä mattoja, jos se saa olla rauhassa. Se on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Siemenestä se on hidas kasvattaa, mutta lähtisi juurakosta nopeammin. Tuollaisilla rehevillä paikoilla on joskus myös hienoja saniaiskasvustoja. Saniaisia on melko helppo siirtää kasvupaikalle. Kaikkien luonnonkasvien siirto on kyllä aina riskialtista, ja vaatii maanomistajan luvan.
Kysely :
rakensimme rantasaunaa ja tienoot meni pahasti rikki. Paikalla oli suopursua, kanervaa, variksenmarjaa ym. Haluaisimme ennallistaa alueen.
Vastaus
Olisi mielenkiintoista seurata, mitä maasta nousee itsestään. Käyn usein hakkuuaukeilla ihmettelemässä, millainen kasvusto maan siemenpankista nousee. Kuvaamallesi paikalle luultavasti  tulee saroja, heiniä, ehkä ahomansikkaa, ja vähitellen varpukasvien taimia, jos pintamaata ei ole käännetty kovin syvälle.
Mainitsemisesi kasvien siemeniä meillä ei ole kuin kanervaa, mutta sitä tulee varmasti itsestäänkin.
Jos haluatte jotain kylvää,  ehkä  nurmirölli tai lampaan nata, metsälauha ym. heinät kävisi. Meillä on niiden siemeniä pieniä määriä (luonnonkanta).

Kysely:
Tonttimme on pääosin kuivaa metsää, jossa kasvaa lähinnä mäntyjä ja koivuja, sekä kanervaa, mustikkaa, puolukkaa ja sammalta. Maapohja on hiekkaista moreenia, jossa ohut pintamaa päällä.
Rakennustöiden jäljiltä maata pitäisi nyt paikkailla isoiltakin alueilta. Hiekan päälle on tarkoitus levittää ohuelti entistä kasvihuoneen multaa. Minkälaista siemenseosta suosittelisitte kyseiseen paikkaan? Haluaisimme kasvien olevan matalia, maata peittäviä ja ympäristöön sopivia. Kenties Mansikkapaikka?

Vastaus
Hiekkaharju-seos, Ketoseos ja varmasti Mansikkapaikkakin sopii, jos pinnalle tulee ruokamultaa. Nämä ovat parhaimmillaan aurinkoisilla paikoilla. Puiden varjossa kasvaa tällaisilla paikoilla varpuja tai heiniä. Kasvien korkeus riippuu paljon sateista ja maan rehevyydestä. Oletteko ajatelleet kylvää myös heiniä? Nurmirölli ja lampaannata ovat sopivia, myös ehkä metsälauha, jota tulee sinne varmasti luonnostaankin.

Kylmäkäsittely ja itämislepo

Kysymys:
Riittääkö että pitää siemeniä jääkaapissa tai pakastimessa?

Vastaus
Tämä keino ei vastaa luonnon kylmäkäsittelyä.

” Varsin monien maapallon pohjoisilta alueilta kotoisin olevien kasvilajien siemenet eivät idä heti kypsyttyään, vaikka karisevat maahan. Tämä on kasvin kannalta elinehto, sillä pikkutaimet eivät selviäisi talven kylmyydestä. Kun siemenet itävät vasta seuraavana keväänä, taimet ehtivät kasvaa ja vahvistua koko kesän ajan.

Itämisen estää siemenissä oleva hormoninkaltainen aine tai kehittymätön alkio. Luonnossa tuo aine hajoaa tai alkio kehittyy valmiiksi syksyn ja kevään viileiden kausien aikana, kun siemen on kosteassa maassa. Kotipuutarhurille siementen itämislepo tuottaa hieman ylimääräistä päänvaivaa, mutta ei ole mikään este onnistuneelle taimikasvatukselle ”. ( ote kirjasta Perennat (© Pirkko Kahila ja Kustannusosakeyhtiö Tammi, ISBN 978-951-31-3827-1)

Jos olet hankkinut esim. annospussillisen siemeniä voit kasvattaa taimia. Kylvetyt potit tai ruukut laitetaan ulos talveksi, voidaan peittää esim. lehdillä. (saavat olla siellä ensi keväänkin). Kaivetaan ruukut maahan tai hiekkapetiin siksi että ne eivät kuivuisi tai kaatuisi. Kylmäkäsittely ja kastelu siis hoituu luonnostaan. Keväinen lämmönvaihtelu on parempi luin jääkaapin tasainen lämpö.
Siemeniä ei saa laittaa syvälle multaan, kylvös peitetään hyvin ohuesti.
Jos kylvät ne jonnekin maahan puutarhaan, voivat taimet hukkua. Heinien taimet ovat saman näköisiä eri lajeilla.

AhonAlun kukkaniittyseoksissa on eri tyyppisiä siemeniä, jotka itävät omaan tahtiinsa.

Kylvöaika

Kysymys:
Mikä olisi paras kylvöaika luonnonkasveille?

Vastaus
Suosittelemme yleensä loppukesää ja syksyä.

- Jotkut lajit tarvitsevat (talven) kylmän jakson itääkseen seuraavana keväänä.

- Syksyllä ja varhaiskeväällä on kosteutta aina riittävästi eikä maan kuorettumisen vaara ole
kovin suuri.

- Alkukesä on usein kuiva ja aurinkoinen. Koska siemenet kylvetään maan pintaan, itäminen voi viivästyä. Silloin maa pysyy avoimena niin pitkään, että lenninhaivenelliset rikkalajit (mm. voikukka, ohdakkeet, horsmat) voivat muodostua aikamoiseksi riesaksi (jos ne sellaisena haluaa nähdä).

Kuitenkin kylvöinto on suurimmillaan keväällä. Silloin olisi hyvä jos maa olisi kunnostettu jo syksyllä.
AhonAlun monet viljelmät on perustettu kesällä tai keväällä. Onnistuminen riippuu loppujen lopuksi hyvin monista seikoista.

 

Itävyyden säilyminen

Vastaus
Useimpien niittykasvien siemenet säilyttävät itämiskykynsä vuosikausia.
Kuiva ja viileä varastoimispaikka on soveliain.

Yrttejä hevoslaitumelle?
Vastaus
Luetteloon sisältyy erilaisista lähteistä koottuja yrttimäisiä kasveja, joita hevoset
mielellään syövät, mikäli niitä on tarjolla.

Mitäpä jos valmistaisimme näistä sopivan laihan  (150- 200 siementä neliölle)
seoksen? Lisäksi tulee kylvää heinää. Halutessasi voit itse täydentää
lajistoa ulkomaisilla lajeilla kuten kehäkukalla.

Ahosuolaheinä
Siankärsämö
Kamomillasaunio
Mäkikuisma
Ruusuruoho
Ukontulikukka
Kultapiisku
Väinönputki
Mesiangervo
Piharatamo
Kyläkellukka
Sikuri
Mäkimeirami
mesikät
Kannusruoho
Puna-apila
Ketokaunokki

Kysely:
Mistä matala kasvusto pihalle?

Vastaus
Pihapolku-seoksemme varmimmat lajit ovat piharatamo, pihasaunio, valkoapila, siankärsämö, ketoneilikka.

Ketohanhikki olisi hyvä maanpeitekasvi, mutta siitä ei tahdo löytyä siemeniä. Se leviää nopeasti maaversoilla. Istutin sitä kerran kukkapenkkiin ja sen jälkeen ketohanhikkia oli joka paikassa.
Maahumala on myös samantapainen kasvi, mutta ei ehkä kovin tallausta kestävä. Niittyhumala on matala kasvi, pitää tuoreesta maasta ja kasvaa siinä tiheäksi maaversoilla. En tiedä miten se sietää leikkaamista, mutta luultavasti melko hyvin. Tuoksusimake on hieno lisä pihalle, jos se menestyy. Se tuoksuu leikattaessa ja kosteilla ilmoilla.
Nurmikon siementä voi kylvää myös mutta Pihapolku-seoksen lisänä sitä kylvetään huomattavasti vähemmän kuin varsinaisen nurmen perustamisessa. Lampaan nata, punanata, jäykkänata, nurmirölli, nurmikka ovat nurmikon heiniä (puutarhaliikkeistä).

Heinät valtaavat kukkaniityn, mitä tehdä?
Ostin teiltä joitakin vuosia sitten siemenseoksen ja niittymme kukoisti useamman vuoden.
Nyt kuitenkin heinäkasvit ovat ottaneet vallan ja niityn kukista on näkyvissä vain päivänkakkara, siankärsämö ja ketoneilikka.
Haluaisin uudistaa niityn entiseen kukoistukseensa ja kaipaisin vähän neuvoja, mitä olisi järkevää tehdä. Voiko heinäkasvit täsmätuhota vaikkapa Round-up-valmisteella ja sitten poistaa kuolleet juurakot? Pitäisikö alusta muokata perusteellisesti, kenties lisätä multakerros? Hyvin voimakkaita päivänkakkaran ruusukkeita on alueella aika paljon, enkä haluaisi tuhota niitä samalla. Pitäsikö perustyö tehdä syksyn koittaessa ja sitten kylvää talvea vasten uudet siemenet?

Vastaus
Itse tyytyisin vielä lempeisiin toimenpiteisiin enkä mylläisi kaikkea ylös. Viime syksyn sateet ja tämän kesän kova kuivuus ovat olleet heinien kannalta edullisia.
Voisi olla hyvä idea tuhota noita heinätuppaita jotenkin. Glyfosaatti tehoaa ainakin hietakastikkaan hyvin. Pelkkä lapiokin voisi tehota, jos vain voimia riittää. Jatkuva niitto (ja niittojätteen poisvienti) heikentää myös heiniä. Olisi hyvä jos maan pintakerros säilyisi paikallaan, koska siinä on varmaan kukkien siemenpankki. Voitte tietysti kylvää laikkuihin lisää.

Kysely: Hulevesikasveja katujen väliin
Onko niittykasvillisuudella kasvuedellytyksiä 1,5 metriä leveällä katujen välikaistaleella, johon ohjataan kadun hulevedet?

Vastaus
Keräämme paljon siemeniä tienpenkoilta, joilla kasvaa monia luonnonkasveja.
Teiden välissä olevat alueet ovat varmaan astetta rankempia olosuhteiltaan - niitto ja lumenauraus rasittavat kasveja. Ehkä heinä- ja sarakasvit olisivat kestävimpiä.

Hulevesiopas, Kuntaliitto :Hyviä hulevesikasveja
Jokapaikansara (Carex nigra)
Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus)
Ratamosarpio (Alisma plantago-aquatica)
Röyhyvihvilä (Juncus conglomeratus)
Niittymesiangervo (Filipendula ulmaria)
Ranta-alpi (Lysimachia vulgaris)
Luhtarentukka (Caltha palustris)
Suovehka (Callapalustris)
(Järviruoko tai viiruhelpi – eivät sovi)
”Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Siitä on tullut ongelma taajama-alueilla, koska tiivis rakentaminen on muuttanut valuntaoloja. Vettä kertyy pienelle alelle aiempaa runsaammin, sillä kattopinta-alaa on enemmän. Vesi ei imeydy maaperään asfaltoinnin ja muun tiiviin pintarakentamisen takia. Tämä kuormittaa sadevesiviemäristöä ja aiheuttaa tulvimista. Taajamissa on nykyään yhä vähemmän kasvillisuutta, joten haihduntaakaan ei tapahdu entiseen tapaan. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntynyt sadanta tuo lisähaasteita tulevaisuudessa.”

Kysely: Keltasauramo
Kylvin viime syksynä siemenseoksen. Kuten kuvasta näkyy niittymme on upean keltaisenaan keltasauramosta, jotka ovat yli 30 cm korkeita. Muita lajeja (siankärsämö, päivänkakkara, heinäratamo,..) näkyy siellä täällä, mutta ne eivät näytä pääsevän keltasauramoiden rinnalla oikein kasvamaan. Pitäisikö syksyllä kylvää uudelleen muita lajeja?

Vastaus
Keltasauramo on 2-vuotinen. Ensimmäisenä kesänä se kukkii jonkin verran ja seuraavana on pääkukinta. Se saattaa kyllä vielä versoa juuresta vielä senkin jälkeen. Siementä tulee runsaasti ja se itää, jos löytyy vapaa, valoisa paikka. Luonnossa se esiintyy ratapenkoilla, kaivoksilla, hiekkakuopilla tms. mutta ei yleensä kovinkaan runsaana. Tihenevässä kasvustossa keltasauramo taantuu pian. On odotettavissa että muut seoksen lajit tulevat esiin myöhemmin. Valtalajit saattavat vaihdella yleensäkin eri kesinä.
Kattokasvillisuus – mitä lajeja?

Vastaus
Katoille suoraan sopivaa seosta meillä ei ole valmiina.  Lähtökohtana voisi olla lähinnä ohutmultaisille kallioille tarkoitettu seos Kallioketo 1. Maksaruoho voisi olla siinä pääkasvi. Valitettavasti maksaruohojen siemeniä ei meiltä löydy riittävää määrää. Siemenen voisi korvata silputulla maksaruoholla, joka painellaan kasvualustaan. Muut monipuolisen kattokasvillisuuden siemenet voimme kyllä toimittaa. Heinistä kyseeseen tulisivat ainakin matalakasvuiset lampaannata ja tuoksusimake.

Kysely: Jyrkkä penkka

Penkat ovat melko jyrkkiä. Ne olisi saatava kasvamaan melko nopeasti jotain, mikä sitoisi maan paikalleen.. Maa on täysin paljasta, suurimmaksi osaksi karkeaa hietaa, mutta seassa on paljon hienoja lajitteita ja se on hyvin juoksevaa. Itse ajattelimme aluksi apilaa, mutta kun kohde on aivan pihan äärellä aloimme tutkia voisiko sekaan laittaa muutakin. 
Onko teillä jotain vinkkejä? Vastaus
Eroosiolle alttiiden penkereiden kylväminen on aina onnen kauppaa, koska vaarana on kuivuminen ja toisaalta sateen aiheuttama valuminen.
Kevätkylvöjen onnistumisen edellytykset paranevat selvästi, jos aluetta kastellaan kylvön jälkeen kunnes kasvit (tai niiden juuristo) ovat kehittyneet riittävästi. Apilat ovat hyvä valinta monessakin mielessä, mutta ne eivät valitettavasti ole kovin nopeita itämään ja kasvamaan ensimmäisenä vuotenaan.
Ehkä nopein itäjä ruohokasveista on puna-ailakki, mutta se ei pärjää kuivissa olosuhteissa eli penkan ylemmissä osissa.
Piharatamo lienee kuivan maan sitoja parhaasta päästä. Heinäkasvit itävät nopeasti. Tehokkaimpia maan sitojia ovat maanalaisten rönsyjen avulla leviävät heinät kuten juolavehnä. Teiden varsilla käytetään ns. Tielaitosseosta jossa on useampia heinälajeja.

Yhtenä vaihtoehtona voisikin olla seos, jossa on heinänä lampaannataa ja nurmirölliä. Lisäksi kuivuutta sietäviä kuten piharatamo, kaunokit, siankärsämö ja apilat, ja tuoreen maan kukkakasveja kuten puna-ailakki, rantatädyke ja rantakukka.

TAKAISIN SIVUN ALKUUN