AhonAlku
SIEMENLUETTELO
Kukat
Heinät
LAJIKUVAUKSET
Kukat
Heinät
Erilaisten
kasvupaikkojen
lajeja
Pihan kukkaniitty
Tienvarren niitty
Perinnemaisema
KYLVÖOHJEITA
Kukkaniitty
Usein kysytyt
ja vastatut
AhonAlun
Siemenseokset
Ota yhteyttä
AhonAlku
Erilaisten kasvupaikkojen luonnonkukkia ja heiniä
Kuivan kedon, kallioiden, kivikkojen lajit

Kukkaniitylle, perennaksi, puutarhamaahan

Metsä ja puolivarjo, lehtomaiset paikat

Kosteikot, rannat, tuoreet niityt

Savimaan lajeja

Perhos- ja mesikasveja

Heiniä niitylle
tai puutarhaan

tai kosteikkoon

Tuoksuheinät

 

1- ja 2- vuotisia kukkia, esim. hyötykasvitarhaan

Maatiaisperennoja jotka sopivat kukkaniityllekin

Villivihannekset

Kuivan kedon, kallioiden ja kivikkojen lajit

Ahdekaunokki
Ahokeltano
Aholeinikki
Ahomansikka
Ahomatara
Aho-orvokki
Ahopukinjuuri
Ahosuolaheinä
Harmio
Heinäratamo
Hiirenvirna
Hirvenkello
Hopeahanhikki
Huopakeltano
Häränsilmä
Isomaksaruoho
Jänönapila
Kalliokielo
Kanerva
Kangasajuruoho
Kannusruoho
Karvaskallionen
Kelta-apila
Keltamaite
Keltamatara
Keltasauramo
Ketokaunokki
Ketokäenminttu
Ketoneilikka
Keto-orvokki
Kissankello
Kissankäpälä
Kurjenkello
Maksaruoho,valk+kelt
Masmalo
Metsänätkelmä
Mäkikuisma
Mäkimeirami
Mäkitervakko
Mäkivirvilä
Neidonkieli
Niittynätkelmä
Nuokkukohokki
Pietaryrtti
Pihakurjenpolvi
Pihatatar
Pikkutervakko
Pulskaneilikka
Päivänkakkara
Pölkkyruoho
Rantalaukkaneilikka
Rohtotädyke
Ruoholaukka
Ruusuruoho
Sarjakeltano
Siankärsämö
Sikoangervo
Suopayrtti
Särmäkuisma
Tummatulikukka
Täplähelokki
Ukontulikukka
Valkoapila
Valkomesikkä
Verikurjenpolvi
Kukkaniitty, puutarhamaa (tuorepohjaiset maat)

 
Ahdekaunokki
Aitovirna
Akileija
Harakankello
Heinätähtimö
Hiirenvirna
Hirvenkello
Huopaohdake
Illakko
Isohirvenjuuri
Isolaukku
Karhunputki
Kellosinilatva
Keltasauramo
Keto-orvokki
Kevätesikko
Kevätleinikki
Kevättaskuruoho
Kultapiisku
Kumina
Kyläkellukka
Kyläkurjenpolvi
Käenkukka
Lehtosinilatva sin +valk
Maarianverijuuri
Metsäkurjenpolvi
Musta-apila
Mäkikuisma
Niittyhumala
Niittyleinikki
Niittysuolaheinä
Nurmikaunokki
Nurmikohokki
Nurmitädyke
Ojakellukka
Ojakärsämö
Orvontädyke
Paimenmatara
Peltopähkämö
Peurankello
Piharatamo
Piikkiohdake
Poimulehti
Pukinparta
Pulskaneilikka
Puna-ailakki
Purtojuuri
Päivänkakkara
Rantatädyke
Rohtovirmajuuri
Siankärsämö
Syysmaitiainen
Särmäkuisma
Takiainen
Valkoailakki
Ketojen, kallioalueiden, hietikon heiniä:

Hietakastikka
Jäkki
Jäykkänata
Lampaannata
Metsälauha
Mäkikattara
Nurmirölli
Punanata
Tuoksusimake

Niittyheiniä

Jänönsara
Kevätpiippo
Lampaannata
Metsälauha
Mäkikattara
Niittymaarianheinä
Nurmipiippo
Nurmirölli
Punanata
Tuoksusimake

Puistoheiniä puolivarjoon

 

Harmaasara
Kalvassara
Kevätpiippo
Koiranvehnä
Metsäkastikka
Metsälauha
Mäkilehtoluste
Nuokkuhelmikkä
Sormisara
Tesma
Puutarhan koristeheiniksi

Matalia:
jäkki
kevätpiippo
sormisara
tuoksusimake
Keskikorkeita:
nuokkuhelmikkä
karvamesiheinä
metsälauha
niittymaarianheinä
niittyräpelö
Korkeita:
hietakastikka
metsäkastikka
nurmilauha
rantavehnä
siniheinä
tesma
ruokohelpi
koiranvehna
mäkikaura

Monet sarat ja vihvilät:

luhtasara
pullosara
vihvilät
Ahdekaunokki
Käenkukka
Kurjenkello
Keltasauramo
Mäkikaura
Ketoneilikka

Rannat , kosteikot

 

Isolaukku
Keltaängelmä
Kevätlinnunsilmä
Konnanleinikki
Kullero
Kurjenjalka
Käenkukka
Lehtoägelmä
Luhtalemmikki
Luhtakuusio
Mesiangervo
Punakoiso
Ranta-alpi
Rantakukka
Rantaminttu
Rantatädyke
Rantayrtti
Ratamosarpio
Rohtovirmajuuri
Suo-orvokki
Suoputki
Syysmaitiainen

Merenrannan lajeja

 

Vilukko
Luhtakuusio
Merikaali
Merinätkelmä
Rantavehnä
Ruokohelpi
Merikohokki
Rantakukka
Rantatädyke

1- ja 2- vuotisia,esim. hyötykasvitarhaan

 

Aurankukka
Kamomillasaunio
Koirankieli
Morsinko
Palsternakka
Ruiskaunokki
Ruisunikko
Sikuri
Unikko,maatiaislajike
Kosmoskukka, valk.maatiaisl.
Rohtorasti
Pukinparta
Neidonkieli

Puolivarjon ja lehdon kukkia

 

Haisukurjenpolvi
Kellosinilatva
Keltamo
Kevätesikko
Kevätlinnunherne
Kevättähtimö
Kielo
Kultapiisku
Kurjenkello
Kyläkellukka
Lehtomaitikka
Lehtosinilatva
Metsäkurjenpolvi
Metsäorvokki
Metsävirna
Niittyhumala
Niittyleinikki
Nurmikaunokki
Näsiä
Ojakellukka
Oravanmarja
Puistolemmikki
Purtojuuri
Salokeltano
Syyläjuuri
Ukonkello
Valkovuokko
Varsankello
Vuohenkello

Savimaan lajeja

 

Heinäratamo
Hiirenvirna
Kesämaitiainen
Kyläkurjenpolvi
Käenkukka
Lehtosinilatva
Mesiangervo
Metsäkurjenpolvi
Niittyhumala
Niittyleinikki
Nurmikaunokki
Ojakärsämö
Peltopähkämö
Peurankello
Puna-ailakki
Purtojuuri
Päivänkakkara
Rantakukka
Rantatädyke
Siankärsämö
Syysmaitiainen
Valkoapila
Rantojen ja kosteikkojen heiniä ja saroja

Isosorsimo
Jänönsara
Korpikaisla
Luhtasara
Luhtavilla
Nurmilauha
Pullosara
Rantavehnä
Ruokohelpi
Siniheinä
Tupasvilla
Tähtisara
Vvihvilä
Viiltosara

Tuoksuheinät

Niittymaarianheinä
Tesma
Tuoksusimake

Luhtavilla

Saroja puron rannalla

Puutarhalajeja jotka
viihtyvät puolivilleinäkin

 
Acea rosea Salkoruusu
Alliaria petiolata Litulaukka
Aquilegia vulgaris Akileija
Astrantia major Isotähtiputki
Campanula latifolia Ukonkello, valk
Campanula latifolia Ukonkello,sin.
Campanula rapunculoid. Vuohenkello
Campanula trachelium Varsankello
Coronilla varia Kirjonivelvirna
Cosmos Kosmoskukka, maatiaislajike
Cynoglossum officinale Koirankieli
Dianthus barbatus Harjaneilikka
Digitalis purpurea Sormustinkukka
Hesperis matronalis Illakko
Lavatera thuringiaca Harmaamalvikki
Leonurus cardiaca Nukula
Lilium martagon Varjolilja
Lychnis chalcedonica Palava rakkaus
Malva moschata Myskimalva pun+valk.
Meum athamanticum Karhunjuuri
Myrrhis odorata Saksankirveli
Papaver Unikko,isokukkainen maatiais
Paradisea liliastrum Paratiisililja
Primula elatior Etelänkevätesikko
Ranunculus Leinikki sp (isokasvuinen,moniv. )
Saponaria officinalis Suopayrtti
Tanacetum macrophyllum Jättipietaryrtti
Telekia speciosa Auringontähti
Verbascum nigrum Tumma tulikukka
Maisemaniittyjen parhaat perhoskasvit
Lähde: Hannu Tanner, HKR:n nettisivu v.2000

Kuivat hiekkapohjaiset niityt, kedot ja kalliot
Neidonkieli
ruusuruoho
kissankello
mäkitervakko
ketoneilikka
mäkimeirami
kangasajuruoho
keltamaite
keltamaksaruoho

Niityt ja pellot (tuoreet niityt)
ahdekaunokki
metsäkurjenpolvi
kyläkarhiainen
pukinjuuri
maitohorsma
pietaryrtti
ahosuolaheinä
siankärsämö     
valkoailakki   
  
Kosteat niityt ja rannat (rantaniityt)
purtojuuri
käenkukka
rantatädyke
ojakellukka
ruttojuuri
keltaängelmä
rantakukka
puna-ailakki
rohtovirmajuuri
punalatva

Parhaat mesikasvit
Lähde: Mikkola-Tanner, Perhospuutarha

asterikasvit:
Arnica, Aster, Bellis, Centaurea, Cirsium, Doronicum   
mm.ahde-, nurmi-,keto- ja ruiskaunokki, piikkiohdake

sikurikasvit:
Leontodon, Taraxacum
mm.syys-ja kesämaitiainen, voikukat

purtojuurikasvit:
Dipsacus, Knautia, Scabiosa, Succisa
mm.ruusuruoho, purtojuuri

hernekasvit:
Coronilla, Lathyrus, Lotus, Medicago, Trifolium, Vicia
Niitty-,metsä-, merinätkelmä, keltamaite, jänön-,kelta-, valko- ja musta-apila, hiiren-, aito-,ja metsävirna

huulikukkaiset:
mm.ketokäenminttu

ristikukkaiset:
Thlaspi
pelto- ja kevättaskuruoho                 

kohokkikasvit:
Agrostemma, Cerastium, Dianthus, Gypsophila, Lychnis, Silene
aurankukka, keto- ja pulskaneilikka, käenkukka, mäkitervakko, puna- ja valkoailakki, nuokkukohokki, nurmikohokki.

SIVUN ALKUUN

KASVIKIRJOJA JA LINKKEJÄ


Ohdakeperhonen, ahdekaunokki


Herukkaperhonen takiaisella

Nokiperhonen, isohirvenjuuri

VILLIVIHANNEKSET

Pelto- eli rantaminttu

Aromi on pehmeämpi kuin viljellyissä minttulajikkeissa. Hyvä mauste esim. liharuuassa, omenahillossa.

Rantaminttu antaa teehen hyvän maun. Kuivattuna sitä käytettiin ennen vaatteiden välissä.

 

Pujo eli maruna

Liharuuat, hanhenliha

 

Kangasajuruoho

Kansanlääkinnässä tärkeä. Mausteeksi kuten timjami. Sopii hyvin perunan, kalan ja lihan kanssa, salaatteihin. Hyvänmakuinen teekasvi.

Kumina

Kumina on varhain ihmisen seuralaisena tänne kulkeutunut arkeofyytti. Kuminaa vietiin 1800-luvulla Suomesta ja sen keruu tarjosi maaseudun väestölle lisätuloja. Pohjoismaissa sitä on kerätty luonnosta mm. leivän mausteeksi piristämään kevättalvien ankeaa ruokapöytää. Norjalaisten kansallisruokiin kuuluu kuminakeitto, jossa on lihalientä, perunaa ja hienoksi silputtuja kuminanlehtiä.

Kuminansiemenet vaikuttavat edullisesti ruuansulatukseen.

AhonAlun kumina on peräisin vanhan maalaistalon pihasta, joko luonnonkanta tai viljelyjäänne.

Annemarta Borgenin kirjassa on herkullisia kuminareseptejä!

Suomyrtti

Käytetty humalan korvikkeena. Suomyrtin lehdistä on tehty likööriä. Suomyrttiä on käytetty rohtona ja sillä on myös torjuttu koita ja syöpäläisiä

 

Nokkonen

Nokkonen oli 1700-luvulle asti Pohjoismaissa tärkeä kangaskasvi, jota viljeltiin. Siitä tehty kangas oli kuin puuvillan ja pellavan välimuoto, joka pehmeänä sopi alusvaatteisiin. Myös kalaverkot tehtiin nokkosesta ennekuin muut materiaalit tulivat käyttöön. Vielä ennen sotia maataloudessa saatettiin käyttää ”poltikaissäkkejä”.

Nokkosesta on paljon hyviä ruokaohjeita. Parhaita lienee kevätkesän nokkoskeitto.

 

Väinönputki

Väinönputki kuuluu luonnonvaraiseen Pohjolan kasvistoon, mutta sitä on viljelty jo varhain. Norjassa väinönputkea viljeltiin viikinkiaikana ja sieltä sen epäillään levinneen luostarilaitoksen välityksellä etelään päin. Aromaattisena kasvina se on mm. Chartreuse-liköörin ja vermutin mauste.

Lapissa se oli tärkeä vitamiinipitoinen kevätvihannes.

Väinönputkisima: ainekset sitruuna, väinönputken nuoret versot ja varret, sokeri ja hiiva. Hienon makuinen kevätjuoma.

Keväinen jäädyke: kermaa, rahkaa, kiehautettua väinönputkea, sokeria.

 

Voikukka

Nuoria lehtiä voi poimia salaattiin. Voikukkakasvuston voi peittää ja poimia sitten rapeita vaaleita versoja kuten sikurisalaattia. Kitkeryys vaihtelee, joten kannattaa yrittää löytää miedonmakuisia yksilöitä. Varjossa kasvavat lehdet ovat pehmeimpiä.

Voikukkaviini on hieno juoma.

Mäkimeirami

Kasvaa harvinaisena Etelä-Suomessa.

Vaatimaton, todella monikäyttöinen keittiökasvi. Nuoria latvoja saa poimia surutta salaattiin jo toukokuussa.

AhonAlun kanta on kasvanut samalla aurinkoisella paikalla ehkä 15 vuotta osoittamatta minkäänlaista heikkouden merkkiä. Kukinnan aikana siinä vierailee paljon perhosia.

Siankärsämö

Tärkeä entisajan lääkekasvi, jota käytettiin haavojen hoidossa (roomalaisten sotilasyrtti, jota jokaisella oli mukana).

Siankärsämötee tuntuu talvi-iltoina virkistävältä.

Siankärsämöstä ja suopursusta voi tehdä hyväntuoksuisia kuivakimppuja, joita voi laittaa koinsuojaksi vaatehuoneeseen..

Rautavaara:

Tuoksumaratti (Asperula odorata)

Yksi ”Maitrank”-juoman mausteista

 

Ahopukinjuuri

Nuoret lehdet ruokiin. Juuri käy esim. keittovihannekseksi

Vuohenkello

 

Juuret käyttökelpoisia keväällä

Suolaheinät

hyviä salaatissa

Käenkaali

Sopii salaatin mausteeksi

 

Maitohorsma

Nuoret lehdet salaattiin. Nuoret varret parsan tavoin.

Ruohosipuli ja litulaukka

Salaattikasveja

 

Merikaali

Merikaalia on viljelty ruokakasvina  

Leskenlehti

Lehtiä voi käyttää kääryleinä, täytteeksi ryynejä, lihaa, sieniä yms.

 

Takiainen

Nuoria lehtiruoteja voi syödä keitettynä suolavedessä.

Valkoapila

Kukat hyviä teeksi kuivattuina.

Mesiangervo

Nuoret lehdet hyvää teeainesta.

Kukinnot ovat hunajan makuisia teejuomassa. Kerää nuoria kukintoja, kuivaa nopeasti varjossa. Sekoita vaikka mustaan tai minttu teehen talvella.

Aho- ja keltamatara

Hyväntuoksuisia kuivattuina, esim tuoksupusseihin. Tärkeitä värikasveja

Kyläkellukka

Juurakko on neilikantuoksuinen, on käytetty mausteena.

Pujo (Artemisia vulgaris)

Lihanmauste (käytetty mm. hanhenlihassa)

 

Tulikukka

Kukat kerätään teehen

 

Kamomilla

Monipuolinen hyötykasvi. Teeksi, ihonhoitoon.

 

Ahomansikka

Parhaita teeaineksia (lehdet)

Mustikka

Lehdet teeksi

 

Mesimarja

-”-

 

Mustaviinimarja

-”-

 

Vadelma

-”-

 

Kanerva

Kukkalatvat ovat hyviä teeksi, maku hunajaan vivahtava. Hyvä iltatee, rauhoittava.

 

Unikot

Siemenet leivontaan.

Pukinparta

Juuri oli Linne`n mielestä yksi parhaista Pohjolan ruokakasveista. Sitä voi paahtaa, keittää jne.

Sikoangervo

Sikoangervo oli tärkeä rautakauden hyötykasvi.

Pähkämö, ketohanhikki

Juuria voi syödä keitettyinä.

 

Keväisiä salaattikasveja:

Vuohenputki, poimulehti,

maahumala, voikukka,

keto-orvokki (kukat), mustaviinimarjan silmut.

Poimitaan nuoria lehtiä puhtaista kasvupaikoista. Nämä kaikki sopivat hyvin tomaatin, sipulin ja kaalin lisukkeeksi.

Kuvassa: maahumala

Lähteet:

Annemarta Borgen: Minun yrttini 1980

Toivo Rautavaara: Mihin kasvimme kelpaavat

Toivo Rautavaara: Terveysteetä luonnonkasveista WSOY 1982

SIVUN ALKUUN