AhonAlun niittyseokset kukassa
Vuonna 2005 aloitettiin viljelykoe, jossa seurattiin eri siemenseoksilla perustettujen kasvustojen kehitystä peltomaalla. Pelto oli ollut viisitoista vuotta hoitamattomana kesantona, joten ravinnepitoisuudet olivat vähintään kohtalaiset. Maalaji on hieno hieta.
Koeruudut ovat kooltaan 5x5 metriä eli 25 neliötä. Kunkin seospussin sisältö sekoitettiin noin kolmeen litraan aavistuksen verran kostutettua, hienoa hiekkaa. Hiekan ja siementen seos kylvettiin mahdollisimman tasaisesti koeruudulle. Kylvöstä ei jyrätty. Kylvöajankohta oli kesäkuun alku.
Ensimmäisenä kesänä kehittyivät enintään kasvien lehtiruusukkeet. Kylvökset olivat kesän lopullakin vielä hyvin harvan ja kituliaan näköisiä. Tarkkaan katsoessa saattoi kuitenkin nähdä, että pikkuisia taimia oli hyvin runsaasti.
Kylvöä seuraavana kesänä kasvustot muuttuivat silmissä. Vallitseviksi lajeiksi nousivat keltasauramo, päivänkakkara, ahde- ja nurmikaunokki, siankärsämö
. sikäli kuin niitä oli mukana koeruudun seoksessa. Sen sijaan kuivissa ja vähämultaisissa olosuhteissa pärjäävät pienikasvuiset lajit jäivät tietenkin tehokkaammin pellon kasvuvoimaa käyttävien lajien varjoon.
Kesä 2006 oli kuuma ja kuiva. Kukat tuleentuivat nopeasti, mutta kestivät kuivuuden hyvin. Pioneerikasvi keltasauramo heikkeni seuraavana vuonna.
Koeruutuja ympäröivät käytävät kasvoivat jo sankkana etupäässä voikukkaa ja leskenlehteä eli ilmalevitteisiä rikkakasveja. Täysin tiheissä koeruuduissa rikat jäivät muun kasvillisuuden varjoon sikäli kuin olivat onnistuneet ylipäänsä pääsemään kasvun alkuun.
Sittemmin koeruudut katosivat kun pellolle tuli kaivuutyö. Tästä kerrotaan lisää kohdassa Vanhan pellon niitty
.