Monivuotisen maisemapellon perustaminen poikkeaa jonkin verran tavanomaisessa viljelyksessä käytettävistä menetelmistä. Syynä on se, että niittykasvien siemenseoksissa käytetään yleensä sekä ruohovartisia että heinäkasveja, jolloin torjunta-aineiden käyttö vaikeutuu. Monien rikkakasvien torjunta kasvustosta on myöhemmin mahdollista ainoastaan käsityönä.
PUHDAS KYLVÖALUSTA
Haasteena on siten saada aikaan kylvöalusta, joka on vapaa ennen kaikkea monivuotisista rikkakasveista kuten juolavehnästä, pelto-ohdakkeesta ja valvatista. Sen lisäksi on tärkeätä, että kylvetyt siemenet eivät tukahdu yksivuotisten rikkojen kuten jauhosavikan, pillikkeiden ja vesiheinän paljouteen.
Varmin tapa perustaa monivuotinen maisemapelto on hävittää ensin vanha kasvusto jollakin laajavaikutteisella torjunta-aineella kuten glyfosaattivalmisteilla. Ruiskutus voidaan suorittaa alkukesästä, jonka jälkeen torjunta-aineen annetaan vaikuttaa kolmisen viikkoa ennen pellon kyntämistä. Heinä- ja elokuun aikana peltoa kesannoidaan äestämällä sitä kevyesti tarpeen mukaan.
Jos ei haluta käyttää torjunta-aineita, vaihtoehtona on pelkkä kesannointi. Silloin maata äestetään keväästä alkaen aina, kun rikkakasvit ovat pääsemässä kasvun alkuun. Sateisena kesänä (kuten 2008) se voi kyllä olla hankalaa.
Maan pintakerroksen kuoriminen noin 15-20 sentin syvyydeltä on yleisesti viherrakentamisessa käytetty menetelmä, joka voi joskus tulla kyseeseen myös maisemapeltoa perustettaessa. Menetelmän etuna on, että maassa oleva siemenpankki sekä juuristo poistuvat. Samalla kasvualusta köyhtyy tasolle, jossa halutut niittykasvit ovat kilpailukykyisiä.
KYLVÄMINEN
Paras kylvöaika on elokuun lopulla ja syyskuussa. Ne siemenet, jotka eivät idä jo syksyllä, pääsevät kasvun alkuun heti maan sulaessa ja pystyvät käyttämään täysin hyväkseen maan kevätkosteuden. Tasaisesti itänyt ja kattava kasvusto estää jatkossa tehokkaasti ilmalevitteisten siementen itämistä ja juurtumista.
Kylvämisen voi suorittaa käsin pienehköille aloille. Koneellinen kylvö onnistuu tavanomaisilla piensiementen kylvämiseen tarkoitetuille laitteilla.
Luonnonkasvien siemenet ovat useimmiten erittäin pieniä ja samalla myös kylvettävät määrät ovat hyvin vähäisiä. Kylvötavasta riippumatta on sen vuoksi apuna käytettävä väliainetta, johon siemenet sekoitetaan ennen kylvöä.
Käsin kylvettäessä hyvä väliaine on aavistuksen verran kostutettu, hieno hiekka. Myös puru ja turve ovat käypiä väliaineita. Sadalle neliölle tarkoitetut siemenet voi sekoittaa esimerkiksi kymmeneen litraan väliainetta, jakaa seos neljään osaan kuten myös kylvettävä ala ja kylvää sitten osa kerrallaan.
Koneellisessa kylvössä väliaineen tulee olla tasalaatuisempaa ja juoksevampaa kuin käsin kylvettäessä. Tässä voi käyttää vapaasti mielikuvitusta. Itse ostin kerran erään kaupan mannaryynivaraston, jota käyttäen sekä kiertokoe että kylvö onnistui mainiosti. Esimerkiksi hiekkapuhallukseen tarkoitettu hiekka soveltuu tarkoitukseen edellyttäen, että käytettävän kylvökoneen rakenne ei kärsi hiekan käytöstä.
MAISEMAPELLON HOITO
Luonnonkasvien muodostama maisemapelto voi säilyä avoimena ja kauniisti kukkivana lähes loputtomiin pienellä vaivannäöllä.
Maisemapellon jokakesäinen niittoajankohta on elokuun loppu. Myöhäisellä niitolla varmistetaan maahan varisevan siemenpankin täydennys myös syyskesällä tuleentuvien lajien osalta.
Kosteuden ohella tärkein yksittäinen kasvutekijä on kasvien käytettävissä olevan typen määrä. Yleensä se on vanhoilla pelloilla turhan suuri. Jos kasvu on hyvin runsasta, kannattaa harkita pellon köyhdyttämistä parin ensimmäisen vuoden jälkeen. Se tapahtuu niittämällä kasvusto sen ollessa rehevimmillään kesä-heinäkuussa ja korjaamalla se pois välittömästi, kun se on kuivahtanut.
Haittapuolena köyhdyttämiseen tähtäävästä niitosta on, että suurin osa kasveista ei ehdi siementää. Kaikkien kasvien täytyykin antaa varistaa siemenensä maahan ainakin parina ensimmäisenä vuotena, jotta maahan muodostuisi ns. siemenpankki.
MAISEMAPELLON KASVILAJIT
Ennen kasvilajien tai siemenseoksen hankintaa olisi hyvä tietää, mikä on pellon kasvuvoima. Reheväkasvuiselle, alavalle pellolle on turha kylvää lajeja, joiden kilpailuetu perustuu veden ja ravinteiden niukkuuteen. Niille sopivia paikkoja voivat taas olla esimerkiksi kuivat hiekka- tai savirinteet.
Maisemapellon siemenseos kannattaakin tilata räätälöitynä käyttökohteen mukaan. Silloin saa varmimmin seoksen, jonka lajit soveltuvat kasvupaikalle ja kukkivat pitkin kesää.
Yleisimmät maisemapeltojen monivuotiset kasvilajit ovat ahde- ja nurmikaunokki, päivänkakkara, keltasauramo, siankärsämö, puna-ailakki sekä ketoneilikka. Mainitut lajit ovat myös edullisimpia luonnonkasvien siemenistä.
SIEMENKUSTANNUS
Jos kukkien siemeniä kylvetään noin 100 siementä / m2, kukkaseoksen hinta on 125 €/ha (sis.alv 24%).
Riippuen kohteesta ja tavoitteista voi kukkien siemeniä olla myös enemmän.
Peltokohtesta kannattaa pyytää AhonAlun tarjous!
Lisäksi tulee kylvää heinien siemeniä. Sopivia ovat nurmirölli, lampaannata, jäykkänata ja punanata. Näitä on ollut saatavissa maatalouskaupoista ja puutarhaliikkeistä.
Rehukasveina käytetyt heinälajit kuten nurminata, timotei ja koiranheinä ovat kasvultaan aivan liian voimakkaita, ja ne valtaavat nopeasti pellon, mikäli niille on riittävästi kosteutta tarjolla.
Lisätietoja antaa Jarno Mäki, Ahonalku Ky, 0500 204 629, www.ahonalku.fi